Onko innovatiivisuuden johtaminen vaikeaa? – Keskity näihin kolmeen oleelliseen osa-alueeseen

5.2.2018

Innovatiivisuuden johtaminen ei yleisesti ole kovin korkealla tasolla. Sen tuotosten jatkovaiheiden johtaminen sen sijaan on paremmalla tolalla. Innovatiivisuuden johtamisen puutteet eivät silti johdu siitä, että sitä olisi sen vaikeampi johtaa kuin ihmisten toimintaa ja kehittämistä ylipäätään. Enemmän on kyse perinteistä. Nimittäin johtamistakin ohjaavat sellaiset ajattelu- ja toimintaperinteet, mitkä eivät ole optimaalisia innovatiivisuuden, eikä varsinkaan radikaalin innovatiivisuuden johtamiselle.

Jotta innovatiivisuutta voisi johtaa hyvin, täytyy ensin tietää, mikä on sitä oleellista, mitä pitää johtaa. Täytyy myös tietää, miten sitä oleellista johdetaan. Oleellisen tietäminen tekee johtamisesta selkeämpää ja helpompaa, usein myös rauhallisempaa ja rennompaa. Ei tarvitse hosua joka suuntaan ja käyttää paukkujaan varmuuden vuoksi sinne sun tänne.

Johtamisesta tulee roimasti helpompaa, myös vaikuttavampaa, jo pelkästään sillä, että keskittyy kolmeen osa-alueeseen: vuorovaikutukseen, osaamisen parantamiseen ja tuotosten eteenpäin vientiin.

Vuorovaikutus on innovatiivisuuden yksi keskeisimmistä prosesseista. Sen toimivuus voi paikata muiden kohtien heikkouksia, mutta muut kohdat eivät voi paikata sen puutteita. Tärkeää on sen jatkuvuus, syvenevyys ja rajoja ylittävyys.

Jatkuvuus tarkoittaa, että vuorovaikutus on säännöllistä, tiheästi toistuvaa ja kaikkia koskevaa. Kyse on silloin päivittäin ja viikoittain toteutetusta toiminnasta.

Syvenevyys edellyttää etenevää ja toinen toisiinsa niveltyvää prosessia, missä laajentumis- ja fokusoitumisvaiheet seuraavat toisiaan toistuvasti. Vuorovaikutuksen on oltava dynaamista, missä kohde koko ajan kehittyy.

Rajojen ylittäminen koskee yhtä hyvin sisältöjä ja metodiikkaa kuin ammattialoja, koulukuntia, hierarkiatasoja ja organisaatioita. Uteliaisuus ja rohkeus ovat sille tyypillistä, myös tottumus katsastella vieraita, outoja, sumeita ja ei yleisesti käytettyjä tai hyväksyttyjä alueita.

Toiseen oleelliseen eli osaamiseen keskittyminen yltää perehdytysvaiheesta pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen kautta ihmisten sparraamiseen. Sen näkeminen oleellisena prosessina tuo johtamiseen selkeyttä nopeasti. Helppoutta se tuo vasta sitten, kun sen osat on saatu rakennettua hyviksi ja niiden toteutus rutiiniksi.

Tuotosten eteenpäin vientiin keskittyminen on mainituista kolmesta tunnetuin ja kehittynein. Ei mikään yksivaiheinen eikä yksinkertainen alue, mutta sen tunnettuus ja pidemmät metodiperinteet tuovat johtamiseen melko helposti selkeyttä, hallittavuutta, jopa helppoutta.

Vuorovaikutukseen ja osaamisen parantamiseen keskittymällä voidaan parhaimmillaan yllättävän nopeastikin parantaa yhteisön innovointikykyä. Panostaminen niihin johtamisessa kannattaa. Niitä parantamalla saadaan myös jatkojalostukseen ja eteenpäin vientivaiheisiin parempaa ja innovatiivisempaa tavaraa. Paremmasta tavarasta ei kuitenkaan ole suurta iloa, jos noiden jatkovaiheiden johtaminen yskii.

 

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/onko-innovatiivisuuden-johtaminen-vaikeaa-keskity-naihin-kolmeen-oleelliseen-osa-alueeseen-6699867