Innovointikykyä kannattaa arvioida

19.2.2018

Voi arvioida

Kuinka hyvä on kykysi tuottaa uutuusarvoa? Sitä voidaan arvioida yhtä hyvin yksilön, ryhmän kuin organisaation osalta.

Kyse ei ole vain tuotosten määrästä eikä edes laadusta, vaikka toki niitäkin arvioidaan. Kyse on laajemmasta asiasta. Arvioidaan koko sitä prosessia, millä ihmiset pyrkivät luomaan innovatiivisia tuotoksia. Silloin on tarkasteltava mm.:

  • Minkälaiseen arvomaailmaan, työkulttuuriin, tausta-ajatteluun, käsityksiin ja uskomuksiin innovointi perustuu?
  • Minkälaisilla malleilla, prosesseilla, menetelmillä ja taidoilla innovatiivisuutta toteutetaan?
  • Miten innovatiivisuutta ohjataan ja johdetaan?
  • Miten innovatiivista kykyä arvioidaan ja kehitetään?
  • Minkälaisella vuorovaikutuksella sitä toteutetaan?
  • Minkä tasoisesti innovoinnissa oleelliset eri vaiheet ovat käytössä?
  • Missä määrin hyödynnetään ihmisen sekä tietoisia rationaalisia että alitajuisempia tiedonkäsittelyprosesseja?
  • Kuinka paljon hyödynnetään ihmisten tiedettyä olemassaolevaa innovointikapasiteettia kuin myös ns. hiljaista tietotaitoa?
  • Minkä verran tähän mennessä aikaansaaduissa kehittämisen tuloksissa on uutuusarvoa?

Kyky tuottaa uutuusarvoa

Arvioinnissa keskitytään sellaisten muuttujien arviointiin, millä on vaikutusta siihen, kuinka hyvin ihminen, ryhmä tai organisaatio kykenee tuottamaan innovatiivisia tuloksia. Arvioitavia asioita on yleensä kymmeniä, mutta 6-7 tärkeimmällä saadaan jo yleensä suuntaa-antava arvio innovointikyvystä. Arviointi painottuu eniten osaamiseen ja kykyihin ja muihin sellaisiin muuttujiin, mihin yksilöllä, ryhmällä tai organisaatiolla itsellä on mahdollisuus vaikuttaa. Sitä laajemman makrotasonkaan muuttujia ei ole unohdettu, mutta tässä arvioinnissa niiden vaikutus ilmenee arvioitaviin muuttujiin enemmänkin välillisesti, muiden muuttujien toteuttamisen tai kehittämisen mahdollisuuksia lisäävinä tai vaikeuttavina.

Arviointi palvelee kykyjen kehittämistä

Innovointikyvyn kuten yleisemminkin osaamisen arviointi ei ole itsetarkoitus. Sen tarkoituksena on antaa riittävän totuudenmukainen kuva siitä, millä tasolla arvioitava osaaminen on. Toiseksi ja tärkeimpänä tarkoituksena on tukea osaamisen kehittämistä. Kun tietää tasonsa, vahvuutensa ja heikkoutensa, on mahdollista kehittää osaamista reaaliselta pohjalta, täsmällisesti ja tavoitteellisesti.

Arviointimenetelmä kuin myös siinä käytetty asteikko kehittyvät koko ajan, mutta ovat jo nykyisessä muodossaan osoittautuneet erinomaisiksi apuvälineiksi innovointikyvyn kehittämisessä.

Päivitetty arviointiasteikko

Oheinen asteikko on usean vuoden tutkimus- ja kehittämistyön tulosta. Se päivittyy koko ajan kehittämistyön edetessä. Se on laadittu niin, että samalle asteikolla mahtuvat yhtä hyvin ei-innovatiivinen perinteinen kehittämiskyky kuin myös kaikkein parhain mahdollinen innovointikyky ja kaikki asteet niiden väliltä.

Asteikko on siksi tiukempi kuin millä seulalla innovatiivisuutta yleisesti arvioidaan. Se kuitenkin antaa realistisemman tason siitä, millä tasolla milloinkin ollaan. Tiukka asteikko näyttää aika hyvin murtavan perusteettoman itsetyytyväisyyden ja riisuu ylisuuret luulot innovointikyvystään. Samasta syystä asteikon tiukkuus:

  • sytyttää kehittämään voimakkaammin ja asettamaan kehittymistavoitteet korkeammalle ja
  • luo näkymiä ja uskoa, että on mahdollisuuksia kehittää kykyään jatkuvasti ja periaatteella: vain taivas on rajana